Soudun lajiesittely

Urheilussa soutu jaetaan tavallisesti ns. olympialuokkien soutuun, sisäsoutuun ja puuvenesoutuun. Harrastajille tutuin soutumuoto lienee kirkkovenesoutu.

Soutu on ollut olympialaisten ohjelmassa vuodesta 1900 lähtien. Olympialuokan kevytrakenteista venettä voi soutaa veneluokasta riippuen yksi, kaksi, neljä tai kahdeksan soutajaa. Olympialuokkien soudussa kilpaillaan 2000 metrin matkalla.

Puuvenesoutua on Suomessa harjoitettu iät ja ajat, mutta kilpailumielessä lajia alettiin toden teolla harjoittaa Sulkavalla 1970-luvulla. Vuosittainen Sulkavan Suursoudut onkin maailman suurin yksittäinen soututapahtuma.

Pienpuuvenesoudun soutuluokat ovat yksinsoutu, vuorosoutu sekä parisotu. Veneet ovat vanerisia, enintään 6,5 metriä pitkiä. Kirkkovenesoudussa venekunnassa on aina 14 soutajaa ja perämies. Kirkkoveneet ovat 12-metrisiä, vanerisia, kilpailukäyttöön tarkoitettuja veneitä.

Puuvenesoudussa kilpailumatkat vaihtelevat kahden ja useiden kymmenien kilometrin välillä. Kirkkoveneitä käytetään myös retkisoutuun.

Sisäsoutu on soutu-urheilun lajeista nuorin. Sisäsoutukilpailuissa käytetään Concept2 -soutulaitetta, joka näyttää soutajan soututehon vauhtina 500 metriä kohden, kalorien kulutuksena tai watteina. Sisäsoutu toimii niin harjoitus- kuin kilpailumuotona.